Perinteisen markkinoinnin kulmakivet ovat olleet lehti-ilmoittelu,ulkomainokset, tv-mainokset ja radiomainokset. Lisäksi asiakas on saanut informaatiota tuotteen myyjältä kaupassa. Tuotteita on käyty myös esittelemässä messulla ja eri tapahtumissa.

Perinteisessä markkinoissa on ollut seuraavia ongelmia jo ennen, kuin verkkomainonta valtasi alaa

  • Perinteinen markkinointi on yksisuuntaista, eikä siinä ole mahdollisuutta vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa
  • Perinteinen markkinointi on vaikeasti kohdistettavaa, eli sitä ei voi suunnata tietyille ihmisryhmille kovinkaan tarkasti.
  • Perinteisen markkinoinnin tavoitteena on ollut herättää mahdollisimman paljon huomiota, ja toivoa, että huomio kohdistuu myös kohderyhmään.
  • Perinteinen markkinointi kertoo tuotteen tai palvelun ominaisuuksista, eikä niinkään niiden hyödyistä asiakkaalle.
  • Perinteinen markkinointi on kallista, koska kustannukset määräytyvät mediatilan hinnasta, jonka päättää mediatilan myyjä. Tämän vuoksi pienemmät yritykset eivät perinteisessä mediassa pysty markkinoimaan yhtä tehokkaasti kuin isommat.
  • Lisäksi perinteisessä markkinoinnissa on ajateltu kampanjavetoisesti, eli jonkin tuotteen mainonta kohdennetaan samaan aikaan mahdollisimman moneen mediaan.

Perinteisen markkinoinnin tehoa on vaikea mitata, ja siitä voikin lähinnä vain esittää arvioita katsojalukujen tai lehtien levikin perusteella. Televisiossa mainokset keskeyttävät mediavirran, ja niinpä ne joko aiheuttavat ärtymystä tai antavat hyvän hetken käydä jääkaapilla, jolloin katsojaluvut eivät anna oikeaa kuvaa mainosten todellisesta näkijämäärästä. Lehtimainonnan voi ohittaa kääntämällä sivua ja ulkomainoksien katsojamäärää on täysin mahdotonta luotettavasti arvioida.

Internet on muuttanut markkinoinnin täysin. Valtaosa tiedosta jaetaan netissä, ja hakukoneiden avulla kuluttaja löytää napin painalluksella kymmeniä vaihtoehtoja hakemalleen tuotteelle tai palvelulle. Perinteinen markkinointi ei enää kiinnitä ihmisten huomiota, vaan tuotetta halutessaan ihminen miettii, mikä olisi juuri hänelle parhaiten sopiva, ja sen jälkeen vertailee netissä sopivia tuotteita.

Tässä kohdassa esille tulee vaikuttajamarkkinointi. Ihmisiä kiinnostavat netissä tarinat, ja se, että he tuntevat kuuluvansa johonkin joukkoon. Siksi blogeissa ja videoissa esiintyvä todellinen ihminen, joka kertoo kokemuksistaan kyseisen tuotteen parissa, koetaan uskottavammaksi, kuin tuotteen myyjältä suoraan tulevat viestit. Videoblogien pitäjillä eli vloggaajilla on yleensä varsin uskollinen katsojakunta, jonka määrä on helposti todennettavissa. Lisäksi seuraajalla on mahdollisuus kommentoida ja jakaa alkuperäistä kommenttia eteenpäin sosiaalisen median kautta. Tällöin syntyy kerrannaisvaikutus, joka ei lisää markkinoinnin kustannuksia lainkaan. Näin perinteinen markkinointi jää uuden markkinoinnin jalkoihin.