Me monet olemme jo perillä siitä totuudesta, että meidän puhelimemme ja tietokoneemme keräävät meistä tarkkaa tietoa, joita markkinointiyritykset käyttävät hyödykseen kohdemarkkinoinnissa. Älypuhelin ja tietokone keräävät alati tietoa meidän liikkeistämme ja valitsevat niiden perusteella mainokset, joita näemme pitkin päivää – ja joka paikassa. Nyt osana tätä “vakoilukokonaisuutta” on liittynyt sinunkin älytelevisiosi kuten Helsigin Sanomat uutisoi heinäkuussa uudesta huolenaiheesta, joka ei monen yllätykseksi ole uusi ilmiö digmarkkinoinnin maailmassa.

Alunperin New York Times -lehdessä julkaistussa artikkelissa huolenaiheeksi nousi älytelevision omistajien tiedonkerääminen. Yhdysvaltalainen Samba TV oli artikkelin mukaan kerännyt yli 13 miljoonasta katsojasta varsin henkilökohtaista tietoa markkinointia varten. Toiminta ei sinällänsä ollut laitonta, sillä katsoja enemmän tai vähemmän tietämättään hyväksyi käyttöehdot saadakseen kohdennettuja ohjelmatietoja sekä liittämällä puhelimensa ja/tai tablettinsa älytelevisioon.

Tämä ilmiö ei ole uusi Yhdysvalloissa, sillä samainen aihe on herättänyt kohua amerikkalaisten keskuudessa jo vuoden alusta lähtien. Tuolloin kohun kohteena oli Alphonso-ohjelmisto, jonka kautta älypuhelin tunnisti ja analysoi televisiosta tulevia ääniä ja lähetti tiedot eteenpäin.

Älytelevisio voi toimia varsin tärkeässä asemassa tämän päivän digimarkkinoinnissa, sillä valtava määrä meistä viettää paljon aikaa television ääressä ohjelmia ja elokuvia katsellen. New York Timesin artikkelissa todetaankin, että katseluhistoria voi paljastaa käyttäjästään hyvinkin tarkkaa tietoa. Jopa katsojan poliittinen kanta voidaan selvittää, kun hänen katseluhistoriaansa aletaan syynätä toden teolla.

Älytelevisio itse ei siis ole uhka meidän yksityisyydelle, vaan sen takana toimivat televisioyhtiöt, jotka ainakin Yhdysvalloissa ovat todistetusti luovuttaneet katsojatietoja eteenpäin markkinointiyrityksille. Sama idea toimii Facebookissa, ja hyvin moni meistä on nykyään hyvin tietoinen Facebookin kyseenalaisesta käyttäytymisestä viimeaikasen kohun ansiosta. Helsingin Sanomat kuitenkin vahvistaa artikkelinsa lopussa, että Viestintävirasto ei ole tähän asti joutunut puuttumaan kyseenalaiseen tiedonluovutukseen älytelevision kautta ainakaan Suomessa.

Moni varmasti miettii tässä vaiheessa, tarkkailevatko meidän älyvempeleemme meitä tälläkin hetkellä? Kuinka monella yrityksellä on meidän tietomme ja kuinka paljon niistä on maksettu minun tietämättäni? Kysymykset ovat varsin valiideja ottaen huomioon kyseenalaiset uutiset digimarkkinoinnista ja niiden kohdentamisesta viime aikoina. Oman televisionsa asetukset on hyvä tarkistaa aika-ajoin, mutta mikäli Suomen Viestintävirastoa on uskominen, ainakaan tänä päivänä meillä ei ole vielä aihetta huoleen älytelevision salakuuntelun suhteen.